“No onkos tullut kesä nyt talven keskelle?”

Tänä jouluna en ole kuullut laulettavan kertaakaan meille suomalaisille rakasta joululaulua: On hanget korkeat nietokset, vaan joulu, joulu on meillä. Siinähän on tuo selittävä sana vaan, joka ilmaisee, että olosuhteet eivät oikein jouluun viittaa, mutta sittenkin meillä on joulu. Joulun sanoma tunkee mieliimme vaikka sää kertoo jostain muusta.

Tähän jouluun sopii sen sijaan kuin nakutettu laulu: No onkos tullut kesä, nyt talven keskelle ja laitetaankos pesä myös pikkulinnuille.

Mielissämme saattaa nousta historiallinen ja meteorologinen tosiasia, että todennäköisesti Jeesuksen syntymäseudulla ei ollut hänen syntymänsä aikoihin lunta. – Harvinaistahan lumi siellä päin on.

Tänä vuonna, tässä lähellä joulua siellä kuitenkin satoi lunta kymmeniä senttejä, niin että Israelissakin olisi sopinut laulaa: On hanget korkeat nietokset, vaan joulu, joulu on meillä. Liekö laulaneet? En tiedä.

No vakasvati ottaen kysymys on luonnollisesti joulun sanoman merkityksen korostamisesta vastakohdan avulla. Joulu tuo elämään niin suuren valon ja lämittää ihmismieltä niin suuresti, että sen merkitystä ei voi mikään tainnuttaa: Eivät hanget korkeat nietokset tai kylmät paukkuvat eikä tuimat Pohjolan tuuloset.

Samoja kileikuvia on käytetty Vaasan marssissa: Miss’ aukee laaja Pohjanmaa, Veet merten, virtain vaahtoaa,Me siellä maassa hallojen, niin kasvoimme kuin kuuset sen; Ei niitä sää voi säikyttää, ei kuihtumaan saa talvetkaan, ei puute, kurjuus korpimaan,.

Jätä kommentti

Kommentit tulevat julkisiksi ylläpidon hyväksynnän jälkeen.

*

Bitnami