Vaikuttavaa kristillistä sanomaa burleskissa komediassa: Emmauksen tiellä.

Katsoin Areenasta elokuvan Emmauksen tiellä, joka on esittelyn mukaan on burleski komedia tuhlaajapoika Ranesta, joka palaa lapsuutensa maisemaan. O: Markku Pölönen. R: Puntti Valtonen, Peter Franzen, Aake Kalliala, Lotta Lehtikari, Vieno Saaristo, Mika Nuojua ja Sanna-Kaisa Palo.

Elokuvan valinta johtui raamatullisesta nimestä. Epäilys elokuvan kiinnostavuuteen kuitenkin heräsi käsitteestä burleski komedia. Burleski kun on pilailevaa, liioitellun hullunkurista, irvokas, parodioiva, ilveilevä ja tarkoittaa alun perin teatterin keinoin esitettyä parodista huumoriviihdettä, johon yleensä kuuluu sketsejä.

Sellaista se olikin.  Teki mieli keskeyttää katselu, mutta yllättävät sessiot välissä pitivät kiinnostusta yllä.  Jotenkin se tuntui liittyvän Emmauksen tiehen, Jolla ylösnoussut Jeesus tapasi opetuslapsiaan.  Elokuvan päähenkilö tuhlaajapoika Rane oli se Jeesukseen verrattava tuttaviensa tapaaja, kun palasi kahden kymmenen vuoden kaupungissa vietetyn elämän jälkeen kylän raitille tuttaviaan tapailemaan.  Uskonnollinen sankari hän ei tosin ollut, mutta sai kuitenkin kyläläisiin eloa. Lopulta kyläläiset raivoissaan kannattivat hänellä iestä, josta tuli mieleen Jeesuksen ristiinnaulitseminen. Sen tehtyään kyläläiset viettivät juhlaa, joka näytti ehtoollisen nauttimiselta.

Mitään uskonnollista elokuvassa ei kuitenkaan näyttänyt olevan. Oli vain burleskia komediaa.  Mutta sittenkin – lopulta, se kosketti minua syvältä: Tuhlaajapoika Ranen kylälle tulo paljasti kaikkien kyläläisten inhimillisen heikkouden. Tavalla tai toisella he olivat uskotelleet olevansa hyviä, mutta Ranen aikaan saama kylän myllerrys sekoitti heidän sisikuntansa. – Koko kylä joutui kaaokseen.

Tämä kosketti minuakin syvältä.  Kertoi siitä, että tarvitsemme elämämme parantavan voiman evankeliumista. Jumalallisen rakkauden, jonka Jeesus toi maailmaan.

Ei meitä auta uskonnollinen oikeassa oleminen, monitouhuisuus ja uushopotus, jotka termit otin esille edellisessä blogissani.  – Ei tarvitse jaksaa omin voimin, ei osata itse. On vain tartuttava sanaan, otettava vastaan ja lähdettävä liikkeelle.Kun Jeesus lupaa Hengen siinä ei ole hurmoksellista väkisin yritystä, ponnistusta tunteenkin tasolla. Vaan jotain sanomattoman tuoretta ja kirkasta…tervettä. Tiedämmehän me sen, tiedämme ja tunnemme. Kaipaamme todellista ja tervettä …… luonnollista…elämään liittyvää…arkemme kirkastavaa.Rakkautta ….. elämän voimaa. Lainaus  saarnastani 7. pääsiäisen jälkeisenä sunnuntaina v. 2000. https:

Niin tämän siitä elokuvan kaaoksesta löysin. En löytänyt mistään elokuvan arvosteluista viittaustakaan Jeesuksen opetuslastensa kanssa vaeltamaan Emmauksen tiehen. Emmauksen tie on muodostunut on muodostunut yleiskäsitteeksi, jota käytettään monissa yhteyksissä, liittämättä viestiä ollenkaan Jeesukseen tai Raamattuun. Evankeliumia siinä ei siis ollut nimeksikään, mutta löytyi kuitenkin viesti  meille ihmisille. – Lakisaarnaksi sitä sanoisin, sillä se paljasti ihmisyyden pimeän puolen vaikuttavalla tavalla.

Mielikuviini nousi Paavo Ruotsalainen, josta Herättäjäyhdistyksen entinen toiminnanjohtaja, kirjoitti vuosia sitten Paavo Ruotsalaisen juhlakirjaan kuvitteellisen haastattelun, jossa hän yritti saada selville Paavo Ruotsalaisen ajattelun ja toiminnan peruslinjoja. Viimeisessä kysymyksessä Elenius hahmottaa Paavon linjaa yhdellä lauseella: – Voidaanko siis yhteenvetona sanoa? hän kysyy, että Paavo Ruotsalainen taisteli kristillisyyden laitostumista vastaan? – No, voihan sen niinkin sanoa”, vastaa Paavo. – Heikon syntisen ja hänen Vapahtajansa väliin ei pidä esteitä nostaa. Lainaus Uudenvuodenpäivän saarnastani v. 1995.

Tällä blogillani yritän rohkaista sinua katsomaan edellä kuvatun burleskin komedian.

Raamatulliseen Emmauksen tiehen voit tutustua lukemalla Luuk. 24:13-24:

”Samana päivänä oli kaksi opetuslasta menossa Emmaus-nimiseen kylään, jonne on Jerusalemista noin kahden tunnin kävelymatka. He keskustelivat kaikesta siitä, mitä oli tapahtunut.

 Heidän siinä puhellessaan ja pohdiskellessaan Jeesus itse liittyi heidän seuraansa ja kulki heidän kanssaan. He eivät kuitenkaan tunteneet häntä, sillä heidän silmänsä olivat kuin sokaistut.

 Jeesus kysyi heiltä: “Mistä te oikein keskustelette, matkamiehet?” He pysähtyivät murheellisina, ja toinen heistä, Kleopas nimeltään, vastasi: “Taidat olla Jerusalemissa ainoa muukalainen, joka ei tiedä, mitä siellä on näinä päivinä tapahtunut.”   “Mitä te tarkoitatte?”, Jeesus kysyi.

 He vastasivat: “Sitä, mitä tapahtui Jeesus Nasaretilaiselle. Se mies oli tosi profeetta, voimallinen sanoissa ja teoissa, sekä Jumalan että kaiken kansan edessä.  Meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet.  Me kuitenkin olimme eläneet siinä toivossa, että hän olisi se, joka lunastaa Israelin. Eikä siinä kaikki. Tänään on jo kolmas päivä siitä kun se tapahtui, ja nyt ovat muutamat naiset meidän joukostamme saattaneet meidät kerta kaikkiaan

hämmennyksiin. He kävivät varhain aamulla haudalla mutta eivät löytäneet hänen ruumistaan. Sieltä tultuaan he lisäksi kertoivat nähneensä näyn: enkeleitä, jotka sanoivat, että Jeesus elää.  Muutamat meistä menivät silloin haudalle ja totesivat, että asia oli niin kuin naiset olivat sanoneet. Jeesusta he eivät nähneet.”

Jätä kommentti

Kommentit tulevat julkisiksi ylläpidon hyväksynnän jälkeen.

*

Bitnami