Leijonasta uskollinen ystävä!

Kun kerroin edellisen leijonatarinan veljelleni, hänelle nousi mieleen tositapahtuma leijonan ystävyydestä:

Afrikassa toiminut lähetystyöntekijä tapasi maastossa leijonan, joka oli surullisen ja apua kaipaavan oloinen. Kun hän lähestyi sitä, sen onneton olo alkoi kirkastua. Se työnsi näkyville etukäpäläänsä, joka oli niin kipeä, ettei sillä pystynyt kävelemään. Lähetyssaarnaaja uskaltautui tarkastelemaan käpälää tarkemmin ja huomasi siihen uponneen pitkän ja terävän piikin.

Lähetyssaarnaaja onnistui poistamaan piikin ja heti leijona pystyi kävelemään. Ennen kuin se hävisi maastoon, se osoitti kiitollisuuttaan kissojen tapaan, puskemalla hellästi auttajaansa. Vuosikausia siitä lähtien leijona osoitti ystävyyttään mm. puolustamalla auttajaansa toisilta leijonilta: Kun nämä lähestyivät lähetystyöntekijää, se tuli väliin ilmoittaakseen, että antakaa olla ystäväni rauhassa.

Emme tunne eläinten ajatusmaailmaa ja kaikkia käytöstapoja, mutta joskus ne käyttäytyvät ihmistä johdonmukaisemmin ihan oikein. Voimme oppia eläimiltä yhtä ja toista hyvää. Eikä ihme, Jumalan luomiahan ne ovat.

Jätä kommentti

Kommentit tulevat julkisiksi ylläpidon hyväksynnän jälkeen.

*