Unelmat ne toteutuvat, eivät suunnitelmat 2

Usko on elämän voima. Näin rippikoulun oppikirja ilmaisi tärkeän asian.

Usko ei siis ole elämän vaihtoehto, vaan voima joka saa elämän kukoistamaan. Rippikoululaisille olen ehtimiseen opettanut, ettei usko tahdo tehdä elämästä ikävää, ei ota siitä jotain hyvää pois, vaan auttaa ihmistä löytämään elämän, sen alkuperäisen ja hyvän.

Jeesus ei tullut maailmaan tuomaan vaihtoehtoa elämälle, vaan korjaamaan rikkimenneen ja palauttamaan menetetyn: Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän. Joh 10: 10.

Itse hän sanoo tulleensa toteuttamaan lain tarkoituksen ja että se tarkoitus on ilmaistu lyhyesti ja täydellisesti rakkauden kaksoiskäskyssä: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat. Matt 22: 38-40.
– Siinä siis kaikki.

Rakkaudettomuus on syntiä. Siinä sitä kilvoittelua, siinä että rakkaudettomuutensa kurimuksessa löytää luottamuksen rakkauden kantavaan voimaan.
– Tästä oivalluksesta isottelu ja oikeassa oleminen lakkaa. Ihminen palaa lapsen asemaan ja heijastelee tätä hyvyyttä myös ympärilleen.

Tunnettu sairaalateologi, psykologi ja terapeutti Erik Ewalds sanoi, että Matteuksen evankeliumin kohta, jossa Jeesus kehottaa seuraajiaan kadottamaan elämänsä: Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä (Matt 16: 24,25), on uskovien keskuudessa ehkä eniten väärin ymmärretty Raamatun kohta:
– Miten sellaisen voi luovuttaa Jeesuksen käyttöön, mitä ei ole vielä löytänytkään. Tähän tapaan siis Ewalds.

Jeesuksen käyttöön voi täysin vapaaehtoisesti ja iloiten antaa sellaista, minkä on todella löytänyt. Muuten usko ruokkii ihmistä samaan tapaan kuin vaikka poliittinen aate:
– On mukava olla oikeassa, kun toiset ovat väärässä.
– On jotain, jonka puolesta ponnistelella.

Uskonratkaisun perusteena voi olla monikin uskon tiimoilta korjautunut asia: rukousvastaus, anteeksiantamuksen kokeminen, rakkauden löytäminen. Mitä merkittävämpiä perustarpeita usko kosketta, sitä ehyemmäksi ihminen tulee ja sitä enemmän uskosta elämää kantava voima: elämän mieli, tarkoitus, päämäärä, rakkaus, omat taipumukset oma persoona pääsevät palvelemaan elämää.
– Usko ei ole siis mitään, mikä pitää, vaan se on vastaus ihmisen ehyen ja toden elämän kaipaukseen. Tästä olen kertonut omaan kokemukseeni perustuvassa puheessa: Unelmat ne toteutuvat, eivät suunnitelmat.

Itselleni on tullut sloganiksi: On mukava kertoa mukaville ihmisille siitä, että Jumala on mukava. Tästä oivalluksesta, joka liittyy pienoisevankeliumin (Joh 3: 16) uudelleen ymmärtämiseen, olen kertonut blogini osastossa: Omia kokemuksia: Jumala on rakkaus.

Siinä mielessä rippikoululaisten epäily, että usko vie jotain hyvää elämästä on oikea, että kaikenlaistahan sitä ihminen hyväksi luulee, kymmenen iskee kirveensä tai päänsä kiveen ja huomaa, ettei se onni näin löytynytkään.

Niinhän se Jeesuksen vertauksen tuhlaajapoikakin lähti maailmalle rälläämään, mutta palasi lopulta kotiin, näki siellä olevan hyvän ja kohtasi rakkauden.

Rakkaudessa se on uskon ja elämän salaisuus. Uskon perustaksi riittäisi – niin kuin eräs Helsingin piispaehdokas sanoi: rakkauden kaksoiskäsky (Matt 22: 38-40) ja pienoisevankeliumi (Joh 3:16).

Jätä kommentti

Kommentit tulevat julkisiksi ylläpidon hyväksynnän jälkeen.

*

Bitnami