Jeesus tulee pian?

Elävän Sanan lehdessä Uusi Elämä (n:o 3) Pauli Kemi kirjoittaa otsakkeella ”Jeesus tulee pian takaisin”:
“Koko maailmaa koskettava katastrofi kertoo, että pian näemme Ihmisen Pojan merkin taivaalla… Elä pyhitettyä elämää! Kerro kaikille pelastuksesta ja siunaa Israelia, jonne Jeesus saapuu pian!”

– Mitä, joko taas?, läikähtää sisimmässäni.
– Pitihän se arvata! Aina, kun maailmassa tapahtuu jotain ahdistavaa tai uhkaavaa, se saa aikaan tietyissä uskonnollisissa piireissä tämän reaktion: Jeesus tulee pian. Se on kuin slougani tai mandra, jolla saadaan aikaan uskonnollista terästäytymistä, oikeassa -oikealla puolella olemisen tunnetta – virtaa elämään.

Näin on ollut aina, jo ennen Kristuksen syntymää ja sen jälkeen jo kaksi tuhatta vuotta.
– Milloin Jeesus tulee, miten pian?
– Sadanko vuoden päästä vai tuhannen?
Lukemattomat sukupolvet ovat uhranneet elämään tarkoitettuja voimavarojaan turhaan henkiseen ponnisteluun.
– Ajatelkaapa sitä väärien profeettojen määrää!

Mutta kuka siitä välittää?:

Esimerkkejä:

Vuonna 1994, muutama kuukausi ennen Suomen liittymistä Euroopan Unioniin, eräs profeetta julisti (Kuuntelin sen kasetilta) nähneensä eduskuntatalon päällä legiooneittain enkeleitä…Kun yksikin legioona jo pelastaisi Suomen EU:lta, miten varmaa onkaan, että tuo legioonien joukko estää sen.
Älkää pelätkö. Suomi ei mene EU:iin hän vakuutti.
Äänessä oli paatosta ja varmuutta. Kun tämä profetia esitettiin minulle, sanoin, että voidaanhan tuo katsoa, miten siinä käy. – No vuosi 1995 tuli ajallaan, Suomi liittyi EU:iin ja elämä jatkui, niin kuin jatkuu yhä.

Muutaman kuukauden päästä mainitsin asiasta henkilölle, joka oli muistuttanut minua profetiasta…että väärä oli profeetta.
– Mutta kuitenkin…., mutta kuitenkin…on siinä erikoista. Jumalan mies se on…
Sitä rataa saamani vastaus meni.
– Voi pyhä yksinkertaisuus!, sanon minä. Väärä, mikä väärä! Vai valehteleeko Jumala?
___________

Vaasalainen opettaja Kilpi Kylälä kierteli 50- luvulta 80- luvulle saakka Suomea kertomassa näystään, jossa Jumala oli kehottanut häntä laatimaan omien mittojensa mukaan pienoismalli Nebukadnessarin uneen Danielin (3. luku) patsaasta. Kylälän, omien mittojensa mukaan tekemässä pahvisessa kuvassa, ihmisen jokainen luu ja nivel varpaista päälakeen edustivat jotakin kohtaa Danielin patsaassa. Patsas toimi aikajanan tapaan. Ylhäältä alaspäin edettiin. Historian tapahtumat näkyivät mm. patsaan jakautumisesena kahteen käteen (valtakuntaan), sitten kymmeneen sormeen. Kymmenen varvasta taisi edustaa Ilmestyskirjan kymmensarvista petovaltakuntaa ( tulevaa EU:a).

Päivittäin Kylälä kertoi löytävänsä lehdistä uutisia, jotka sopivat hänen patsaaseensa. Hän keräsi lehtileikkeitä, jotka sitten sovitti historian kehitykseen omassa kuvassaan. Näistä hän kierteli puhumassa seurakunnissa. Puhui rauhallisesti ja asiallisesti, jopa nöyrästi. Muistan kun hän 80- luvulla kevätpuolella kertoi, että Ilmestyskirjan kuvaama kolmen vuoden vaivan aika, joka edeltää Kristuksen paluuta alkaa saman vuoden syksyllä.
– Kutsukaa minut sitten uudestaan, niin tunnustan, jos olin väärässä!
Painoin asian mieleeni ja seurasin tilannetta. Kuulin, että Kilpi Kylälä oli kuollut ko. syksynä.

1900- luvulla hyvin monet Kristuksen paluun ajankohdan ennusteet päätyivät 80- luvun alkupuolelle. Päätelmä perustui käsittääkseni kyseenalaiseen evankeliumin tulkintaan: “Ottakaa oppia vertauskuvasta, jonka viikunapuu tarjoaa: kun sen oksa virkoaa ja alkaa tulla lehteen, te tiedätte, että kesä on lähellä. Samalla tavoin te nähdessänne tämän tapahtuvan tiedätte, että se aika on lähellä, aivan ovella. Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa. Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa eikä edes Poika, ei kukaan muu kuin Isä. Mark 13: 28-32.

Tulkinta menee sitä rataa, että viikunapuu tarkoittaa Israelia ja oksan virkoaminen viittaa Israelin itsenäistymiseen vuonna 1948. Siitä yksi sukupolvi – pitemmänkin kaavan mukaan – on viimeistään 40 vuoden päästä.

Kun Jeesus ei tullutkaan, profetointi väheni, kunnes taas tuli vuosituhannen vaihde, joka ihan harvinaisuudellaan innoitti ennustelijoita.

Olisiko jo aika jättää maailman lopun ja Kristuksen paluun suuret kosmiset tapahtumat ”Herran haltuun”
, niin kuin Jeesuskin teki ja suostua tähän ihmisen osaan, ihmisten rinnalle, ”kantamaan lähimmäisten taakkoja”, valjastamaan elänmyönteiset voimat työhön sekä siitä näkökulmasta välittämään ilosanomaa Jumalan rakkaudesta Jeesuksessa Kristuksessa?

Eikö nyt olisi pelottelun sijaan opettamisen ja rohkaisemisen paikka:
– Kaikki on Jumalan käsissä. Kyllä tästä selvitään. Elämä jatkuu.
– Otetaan opiksi!
– Raha ei ratkaise. Ahneus johtaa turmioon.
– Kestävät elämänarvot ovat syvemmällä, Jumalassa.
– Ihmisen tehtävä on paitsi viljellä maata, myös varjella sitä.
– Mitä sanoikaan Jeesus? ja teki, pelastaakseen meidät tosi elämälle?

Kristittyjen levollisuus, turvallisuus, rauha, välittäminen, huolenpito, rakkaus, ne voivat johtaa ihmiset kyselemään Jeesuksen perään. Pelko saa aikaan käännynnäisiä, levollisuus tervettä ja kestävää uskoa.

Aiheeseen liittyy saarnani 9.11.2008.

Jätä kommentti

Kommentit tulevat julkisiksi ylläpidon hyväksynnän jälkeen.

*

Bitnami